Surufiiliksillä kirjoitan viimeistä osaa teille luettavaksi... :( 

Kommentoidahan saa sitten vaikka tarina on loppunut, kyllä täällä seilaan ainakin vuoden verran päivittäin. Jätän tämän myös luettavaksi tänne!

-> lukemaan!

---------------------------------------

DANIEL

 

Nostin velton Emman reppuselkääni. Pahoja vammoja ei ollut, onneksi... Yritin puhua Emmalle, mutta hän, hän oli tajuton!

Sairaanhoitaja valkoisessa puvussaan tutkaili verenlisäystä ja pään painetta. Emmalta oli otettu röntgenit ja diagnoosi oli aivotärähdys ja kooma. Olin paniikissa.

 

 

Iskin nyrkkini seinään. Hitto, miten saatoin olla näin tyhmä! EI ole totta, ei voi olla, ensimmäinen ja ainoa rakkauteni oli kuolemaisillaan tuossa vieressä! Okei, tilanne ei ollut ihan noi paha, mutta...

Sairaanhoitaja, Laura tuli juttelemaan minulle. 

" Emma voi toistaiseksi ihan hyvin. Verta menee tasaissesti ja hengitys kulkee, joten ei hänellä pitäisi olla mitään hätää." hän sanoi hiljaa.

" Mutta MUISTA, että hän EI ole vielä terve, ja toipuminen voi viedä aikaa!"

 

3 KUUKAUTTA MYÖHEMMIN

Katselin Emmaa. Vieläkin hän makasi sängyllä, hengitys korisi hieman ja verta pumpattiin edelleen hänen sisälleen, mutta kai hän toipuisi. Hänen olisi PAKKO!

Istuin sängyn vieressä ja katsoin Emman liikkuvaa rintakehää. Tuhosin tilaisuuteni, tuhosin sen, hajotin ainoan suhteen ja tapoin tytön jota oikeasti rakastin! Syyllisyys painoi harteilla yhtä paljon kuin alasin, ja hengitys kävi vaikeaksi.

Painoin pääni alas. Em parka...

 

" Anna anteeksi Em. Olisin vain halunnut sanoa että rakastan sinua.."

 

KUUKAUSI MYÖHEMMIN

"Kiitos Jumala!" huokaisin ja nostin katseeni ylös. 4 kuukautta kestänyt helvetti oli ohi!

Emma lauloi. Hän lauloi soinnukkaalla äänellään jotain yksinkertaista säveltä, puoliksi unissaan. 

Sitten silmät aukesivat ja levinnyt meikki valui kyynelten mukana vielä poskille.

Purin huultani, jotten purskahtaisi itkuun kun Emma ojensi jalkansa sängyn yli ja nousi pystyyn.

Katsoin taakseni enkä voinut estää kyyneleitä valumasta poskilleni. Viimeinkin!

" Anna anteeksi Daniel, kuulin ja näin kaiken mutten voinut reagoida..." Em kuiskasi.

Halauksesta ja siitä tunteesta jonka koin, sitä ei sanoin voi kuvailla!

" Em, tulisitko ulos?" sanoin hiljaa ja tartuin Emmaa kädestä kiinni. Vein taas tyttöystäväni ulos pimeään syystalveen.

Ruusut, kynttilät, lehtensä tiputtaneet puut ja sairaalan piha. Tätä olin valmistellut kuukausia! Nappasin Emmaa vyötäisiltä kiinni ja suutelin.

Ja uudelleen, ja uudelleen. Viimeinkin.

 

------------------

Paljon kiitoksia että luit tarinaani! 

Maya kiittää ja kumartaa ja kyyneleet silmissä päättää tämän tarinan tähän. 

 

Nyt sitten kommentteja: miellyttikö loppu, olisitko kaivannut jotain lisää? :) 

 

- Maya

School of Meridite kiittää ja kumartaa!

 

Kiitos!

 

Piditkö tarinasta? Katso TÄNNE!!
 

 

Hello hanipuput! Täällä ollaan taas, ja viimeistä täyspitkää osaa viedään :)

Tämän jälkeen "lopetusosa"

-----------------------------------

SCHOOL MERIDITE:

 

Minä, Melina ja Susa oleskelimme huoneessamme. Koulupäivää oli annettu vapaaksi, sillä lähes KAIKKI olivat sairaana... Makoilimme Susan kanssa sängyllä ja vuoroin yskimme, vuoroin niistimme ja nauroimme...

Siinä lukiessani Daniel tuli tuomaan minulle juustosoppaa. Nam! <3

 

MELINA

Etsin itselleni hyvää kirjaa luettavaksi. Olisi hauskaa terveenä viettää aikaa ainoastaan itsekseen...

Mutta vain puoli päivää oli annettu vapaaksi, ja kuumeiset ja flunssaiset oppilaat raahattiin luokkaan kuuntelemaan puhetta!

" No niin, olette saaneet lomanne lopetettua... Ja kalojen tuotannosta aloitetaan... blablablabla... "

Juttua luokassa riitti opettajan puheen päällekin.

EMMA

" Em, tulisitko käymään käytävällä" Daniel kuiskasi ovelta juuri kun olin ottamassa alas maalausta telineeltä.

" Nooo..?"

" Em... Minä rakastan sinua"

" WHAAT?" Melinan ääni kuului taustalta..

Kesken kiihkeän suutelun... " EMMA JA DANIEL!" Neiti Jones...

Niinpä suudelma vaihtui piitkään katseeseen.

Illalla Jones kierteli käytävillä valvomassa. Ihan ettemme tekisi mitään epäilyttävää...

Susakin saapui jostain aikaa nukkumaan.

AFRICA
AFRICA

Juttelin Susan kanssa lomasta, ja siitä mitä olisimme jääneet siltä kaipaamaan.

Sitten poistuin vessaan siistimään itseäni. Tukka kääntyili miten sattui ja avattuna näytti ihan erikoiselta! Susa myös värjäsi hiukseni!

Myös meikin kanssa oli ongelmaa..

Sitten asuni muuttui. Jänskää kulkea tunikassa... Nyt kun kahlasimme viimeistä vuotta läpi, saimme pukeutua vapaammin ja elämämme oli muutenkin vapaampaa.

Myös Susa muutti ylleen tunikan. Samalla kirjoittelin päiväkirjaa heidän huoneessaan.

Susa käski minun nousta ylös.

Meistä oli tullut jo hyviä ystäviä Susan kanssa. Juttelimme kaikesta maan ja taivaan välillä ja elämämme oli auvoista.

EMMA

Melina pomppasi sängystä ylös jo ennen herätyskellon soittoa ja sai hymyllään maat ja taivaat sortumaan.

Sitten hän meni syömään ja avasi oven huoneeseen tulevalle Danielille. " Emma.. Meidän pitäisi puhua." hän sanoi pahaenteisellä äänellä.

" Mistä?" kysyin hiljaa. " Minä olen vähän miettinyt....

... että meidän pitäisi erota" Daniel sanoi hiljaa ja käveli ovesta ulos.

Millainen mies! Vannoo rakkauttaan ja jättää seuraavana päivänä! EI OLE TOTTA; EI TOTTA!

Kyyneleet kastelivat poskeni ja valuivat silmistäni ja saivat kasvoni taas kalpenemaan.

Peter tuli lohduttamaan minua heti erosta kuultuaan.

 

MELINA

" ... SINÄ TEIT MITÄ?" huusin niin kovaa kuin pystyin huomiota herättämättä." Jätin Emman.." Daniel sanoi hiljaa ja kääntyi lähteäkseen.

Samassa Peter tuli paikalle ja... No, arvaatte loput.

 

DANIEL

Kamalaa, kamalaa kamalaa! En pysty olemaan Emman kanssa enää edes samassa tilassa..

 

3 TUNTIA MYÖHEMMIN

 

" Daniel, ETSI Emma. Hän on kateissa" Melina sanoi kulkiessaan ohitseni ruokalassa.

 

DANIEL

Em oli autotiellä, kyyneleet silmissään. Pienen hymyn huulilleen pusertaen hän sanoi mietiskelevänsä. Houkuttelin tämän tulemaan pois tieltä, ja Em nousi ylös kävelläkseen luokseni, kun...

AUTO! Valot leikkasivat pimeää ilmaa ja..

Jättivät alleen Emman.

" EEMMMAAAA!" huusin kauhuissani ja purskahdin itkuun.

--------------------

Tässäpä tämä. 

Seuraava osa siis päätösosa. 

Mutta kommenttia, koska en osaa kertoa oikein mitään ihmeellistä... :)

 

- Maya

 

 

 

Hanipuppelit mulla olis teille uusi osanen, jonka jälkeen ilmestyy yksi täyspitkä osa ja päätös =) Mutta lukemaan!:

----------------------------------

EMMA

Pannarikulmaus odotti ja päästi tuoksuja ympäristöön. Pannarit houkuttivat meitä, totta kai.

Varasin meille pöydän ravintolasta, sillä pannareiden lisäksi olisi saatava myös IRL-ruokaa :D

Rupattelin Danielin kanssa kaksin nurkkapöydässä, muut söivät vieressä ja loivat uteliaita ja huvittuneita katseita suuntaamme.

Koska matka-aika oli järjetön, tuli ilta nopeammin kuin uskoimmekaan. Seisoin odottamassa muita ruokailijoita, kun...

... Daniel astui ovesta Peter vanavedessään.

Rauhallinen musiikki soi pihalla ja Daniel tuli luokseni: " Saanko luvan?" hän sanoi ja tarttui minusta kiinni.

Tanssimme iltahämärässä PITKÄÄN, tai siis niin pitkään kunnes Melinan ääni kuului ovesta. Kello lähenteli jo puoltayötä, mutten vieläkään saanut haluamaani suudelmaa!

" Lähdetään mökille!" kiljaisin - niinpä matka jatkui.

 

SUSA

Keskenmeno vaikutti kuitenkin. Olin jatkuvasti väsynyt enkä ihan täysillä mukana, mutta olin jo pirteämpi.

Tai sitten en.

 

EMMA

Kylmä suihku virkisti ihan aamutuimaan kun kello näytti viittä. 

Sitten menin takaisin nukkumaan, sillä herätys oli "merkitty" vasta seitsemäksi.

Myös yskivä ja köhivä sekä huonovointisen näköinen Africa kävi nukkumaan.

Aamulla kuuntelimme African köhinää ja yökkimistä. Hän kuitenkin sanoi olevansa lähestulkoon terve ja lähtevänsä tietysti mukaan.

Niinpä jatkoimme matkaa seuraavaan paikkaan.

Tämä oli Kolmijärven (Kalliovuorten :D) lomakylän ainoa kylpylä. Se sopi paikaksi rentoutua, eikä Africa oikeastaan muuta olisikaan jaksanut...

Susa (joka hämmästyttävästi oli alusvaatteisillaan kaupungissa :D) kävi kysymässä nähtävyyksien katseluretkeä jossa saisi olla rennosti. Tässä on kyllä takana joku salaliitto.

Mutta jäimme Danielin kanssa siis kaksin.

Ensin harjoittelimme läpsytanssia, ja teimme kaikkea muutakin perinteisiin liittyvää, ja tuotapikaa ystävät tulivat jo takaisin.

Minä ja Daniel jatkoimme kuitenkin yhteistä hetkeämme aidossa kuumassa lähteessä kylpien.

Toiset olivat löytäneet kartan tänne salaiseen paikkaan. Tänne tulimme seuraavaksi..

Hui, mikä outo olio meitä odottikaan!

Africa yritti jutella sille, mutta heillä ei oikein synkannut..

Niinpä minä halusin koettaa. Juttu luisti ihan mukavasti, ja olio paljastui Sasquashiksi :DD

Sillävälin meidän lemmenparimme harjoitteli ilmapotkuja..

Taas vaihtui paikka, ja Susa viipotti edelleen alusvaatteisillaan. Paikkahan on siis LOMAKESKUS=KOLMIJÄRVEN TORI

Paikan päällä tukkijuoksu oli kova sana, joten pitihän sitä koettaa!

Minä kisasin Danielia vastaan :D

Sen jälkeen Daniel tarttui käsistäni kiinni ja kysyi ratkaisevan kysymyksen: " Mitä jos koetettaisiin? Siis seurustella?" <3

Mieli teki vastata kyllä, teki niin kovasti. Mutta en voinut. " Daniel, en halua lomaromanssia. Sen täytyy olla kestävämpää. Nykyinen tilanne ei salli sitä..."

Ja tukkijuoksu jatkui.

" Olen tosi pahoillani, ymmärräthän sen?" kysyin ja halasin Danielia lujasti.

Mutta eihän mikään mahti maailmassa ihastusta hävitä.

Tukkijuoksu loppui ja lemmenparimme aloitti omat "leikkinsä"

Ja minä halusin kokeilla kirveenheittoa.

Yllättävän hankalaa!

" Jes, se osui!"

" RAAAH!"

Taas mökillä. Väsymys piinasi, olihan kello jo kaksitoista eikä edellinen yökään ollut kovin onnistunut. Samoin nälkä koversi suolissa...

Menin telttaan, ja hetken päästä Daniel tuli sinne. Aloimme jutella taskulampun valossa, ja meillä oli oikein mukavaa.

Tällävälin Peter nukkui.

 

Aamulla suihkussa ollessani vessaan tuli tirkistelijä...

Susa kaiveli jääkaappia koittaen löytää jotain syötäväksi kelpaavaa.

Peterillä oli yskä. Flunssa tarttui nopeasti..

Kyynerpäitä myöten Peter oli tiskivedessä, vai pitäisikö sanoa että tossun alla..

Joku poika lomakylästä katseli Susaa himokkaasti. Susa kuitenkin haistatteli pojan matkoihinsa.

Hiljainen yö..

Tai pikemminkin aamu. Ruokailemassa oli hyvin vähän porukkaa..

" Em, ole kiltti..." Daniel rukoili ja anoi ja sydämeni suli. Mutta vastaus oli silti ei.

Katsokaas meidän ulkohuussiamme!

Susa nukkui teltassa, mikä ei sinäänsä ollut hyvä idea, sillä paikan päällä oli hyvin kylmää ja sateista öisin.

Ja minä kalastin! Tosi hauskaa puuhaa!

Kalpea Africa makasi olohuoneen sohvalla ja torkkui. Hänestä näkyi kauas, että hän oli tosi sairas.

Peteriin hän hermostui heti kun heräsi.

Mutta yskäkohtaus sai hänet pakenemaan vessaan, ihan kaiken varalta.

Myös elinvoimainen Susa alkoi tuntea väsymyksen ja päänsäryn merkkejä.

Africa kaivoi kaapista itselleen mehua ja särkylääkettä kipua lievittämään.

Myös Melina kalpeine naamoinen istui sohvalla ja valitteli huonovointisuutta.

Samalla takkatuli loimusi ja lämmitti.

Yskä se oli Melinallakin, aika pahakin.

Söimme hiljaisuuden vallitessa. Minä, Peter ja Daniel olimme ainoat terveet..

Susa katseli kateellisena Danielin pusakkaa ja valitti palelevansa.

Samalla tunsin yskää kurkussani ja palelua kehossani. Kasvojeni kalpeus paistoi kauas, ja myös Daniel nieleskeli vähän väliä.

 

" Mitäs jos lähtisimme koululle hieman etuajassa kun porukka alkaa sairastella oikein kunnolla??" hän sanoi samalla kevyesti yskien.

 

" Juu, näin tehdään" vastasin ja varasin matkan koululle.

---------------------

Siinä oli pala lomaa :) Saatte sitten nauttia vielä yhdestä pitkästä (miten sen nyt ottaa :D) ja yhdestä päätösosasta joka on pituudeltaan sellaiset 20-30 kuvaa.

 

Mutta, mitäs tykkäsitte? Teksti tönkkää ja sönkkää, mutta aikataulu on reilusti etuajassa nyt kun inspis iski! Tietysti se merkkaan nopeammin lähenevää loppua...

 

- Maya

Hejsan! TAAS oli suhteellisen pitkä tauko mutta tässä on teille uusi osanen. Ja nyt ilmoittelisin sitten, että tarina alkaa lähestyä loppuaan vaikka se ei TIETENKÄÄN vielä tässä näy. Sanoisin että tarinaan tulee vielä 2-4 osaa ja se on sitten siinä. Mutta ei nyt VIELÄ murehdita, sillä minulla on jo uusi idea muhimassa ja vailla toteutusta: Hääkuumetta - Wedding trip niminen sarja ilmestyisi sitten. Mutta katsellaan ja nautiskelkaa nyt ihmeessä näistä viimoisista osista!

- Maya

--------------------------------- 

SUSA

Ja mitähän ihminen tekee havaitessaan olevansa raskaana? Totta kai menin kertomaan hänelle.. Valitan, en voi sanoa hänen nimeään! 

Huonolla menestyksellä.

Hän raivostui. " EI, en voi pitää lasta!" vaikka kuinka yritin selittää että se ei TODELLAKAAN ollut minun vikani ja hitto soikoon olinhan AIHEUTTANUT jo keskenmenon, en haluaisi käydä samaa uudelleen!

" Ei. Abortti EI ole murha vaan vastuuvapaus! EN TODELLAKAAN OTA LASTA hoidettavakseni!" hän huusi ja raivosi.

 " Entäs minä? Eikö mieleesi saattanut JUOLAHTAAKAAN, ETTÄ MINÄ EN HALUA KANTAA LASTA SISÄLLÄNI 9 KUUKAUTTA JA ANTAA SITÄ POIS!"  itkin, ja tiesin etten haluaisi aborttia tehdä.

" EI, en suostu kuuntelemaan!" samalla mielessäni jylläsi pelko. Abortti olisi PAKKO tehdä..

" EI EI EI JA VIELÄ KERRAN EI. EN tee aborttia!" huusin niin kovaa kuin uskalsin pihamaalla..

" Siinä tapauksessa se on loppu Susa. Tajuatko, LOPPU!" hän karjaisi. Samalla hetkellä tajusin, että hän oli tosissaan, että oikeasti jäisin yksin.

" IHAN sama! Saatana häivy siitä!" huusin nyt ääntäni säästämättä. Viha kuohui sisälläni, ja sen alla varovainen kauhu.

" Hyvästi Susa. Hyvästi"

Menin huoneeseemme ja nojasin peiliin. Mitä ihmettä tekisin? Ei lasta täällä voisi pitää, ei mitenkään, sisäoppilaitoksessa! Kotiin en voisi mennä, olihan äiti tiennyt juoksuistani jo KAUAN ja sanonut että kun saat sitten lapsen, et missään tapauksessa tuo sitä tänne. 

Kyyneleet valuivat poskillani ja saivat viiltävän tuskan tuntumaan vielä pahemmalta. En VOI pitää vauvaa täällä, huoneessa ei TODELLAKAAN ole tilaa, enkä myöskään voi viedä sitä kotiin. Aborttia en ainakaan toistaiseksi PYSTY tekemään, se olisi liian kamalaa kestettäväksi.

Hetkeä myöhemmin itkin jo estottomasti mutta kuitenkin niin hiljaa, ettei kukaan kuullut minua. 

Samassa Melina tuli huoneeseen. Käänsin itkuiset kasvoni häneen ja katselin hänen hymyään, joka hiljalleen kuoli pois.

" Susa? Mikä hätänä?" Melina kysyi. " Katso itse" sanoin ja nousin ylös.

" Susa oletko raskaana?" Melina sanoi ja purskahti nauruun.

" EI!" kiljaisin ennenkuin tajusinkaan ja sain Melinan hämilleen.

" Tämä ei ole suunniteltua" sanoin ja antauduin lämpimään halaukseen. " Ei todellakaan"

Ruokapöydässä voin todella pahoin jo pelkästä ajatuksesta, että joku huomaisi kasvaneen vatsani. Juttu kuitenkin kiersi liukkaasti, kunnes...

... aloin yökkiä ja jouduin juoksemaan vessaan. Palatessani takaisin kaikki katsoivat kummastuineina vaatetustani. " Susa, mikä iHMEEN asu tuo on??" Peter etunenässä ihmetteli. " Öö tota joo" 

Olin lukenut Simpolitanista, että kun vatsassa erottuu selkeä kumpu, ollaan menossa viikolla 10 tai enemmän. APUA, miten en ollutkaan huomannut kuukautisten puuttumista?? No koska ne olivat AINA olleet helkutin epäsäännölliset!

Jatkuva stressi sai pääni särkemään ja kehoni kovalle rääkille. Itku ei ollut kaukana kun mietin mahdollisuuttani päätökseen. Viikko aikaa? Hitto soikoon, minähän en aborttia tee! Mutta jos sittenkin...

Väsyneenä kävin nukkumaan, vaikka päivä oli puolessa ja loppukoe lähestyi. On tässä isompiakin ongelmia!

EMMA

Luokkahuoneessa kuhisi normaaliin tapaan. Loppukokeeseen oli vajaa kaksi minuuttia aikaa, kello soisi ihan pian. 

" Missä Susa on?" kysyin hiljaa. Susa ei ollut luokassa, mitä ihmettelin kovasti, sillä loppukoe vaikutti loman pituuteen!

" Susalla on ongelmia.. " Melina kuiskasi TOSi hiljaa. " Mitä?" 

 

" Hän on raskaana"

 

SUSA

Huh! Heräsin painajaiseen kymmenisen minuuttia loppukokeen alun jälkeen. Kylläpäs nukuin pitkään! Haukoin henkeä ja olin aivan täysin paniikissa ja huusin. Kai se kuului luokkaan..

Olin juuri menossa ottamaan jotain ruokaa jääkaapista, kun tunsin jotain kummallista. Vatsani kiertyi sen tuhannelle solmulle ja kääntyi ympäri, oksennus tuntui kurkussa ja kummallinen polte vatsanpohjassa.

Muistin hämärästi jotain edellisestä kerrasta. KESKENMENO, tajusin ja purskahdin itkuun.

Verinen läntti lattialla. Itkin hervottomasti mutta tunsin samalla pientä helpotusta, että asia selvisi näin. Nappasin paperia ja pyyhkäisin sen pois. Siitä OLISI voinut tulla ihminen.

Sitten aloin itkeä uudestaan. Samalla Peter tuli keittiöön. " Susa? Onko kaikki hyvin?" hän kysyi ja sai minut itkemään entistäkin kovempaa. " EI OLE EI!" huusin ja pakenin murokulhon kanssa ruokatilaan.


Koska ruokatilassa oli paljon porukkaa, pakenin kyyneleet silmissä loppukoeluokkaan. Siellä ei ollut enää ketään, tai niin luulin.

" Susa? Kaikki hyvin??" Emman ääni kuului selkäni takaa. Paha olo velloi sisälläni ja kyyneleet virtasivat kun sanoi: " Se syntyi, se kuoli se... " ja purskahdin itkuun kesken lauseen. " Voi ei!" Emma huudahti ja riensi halaamaan minua. Kyllä me tästä selvitään, hän sanoi, en vain ollut asiasta niin varma.

 

Ehkä.

 

EMMA

Kello oli lähempänä yhtä, kun minä ja Melina oikeasti menimme nukkumaan. Väsähtäneen Susan kanssa olimme jutelleet kahteentoista asti ja loppuajan puineet asiaa keskenämme.

Aamusella järkytys nosti kuitenkin taas päätään ja sai minut nousemaan ylös tavallistakin aikaisemmin.

 

MELINA

Susa vilkutti minulle, ja pystyin käytännössä näkemään hänen kasvoiltaan, että hän ajatteli vauvaa. Tottahan toki sen ymmärsin, onhan se TODELLA rankkaa, mutta silti asia ahdisti.

Susa käveli sängyn vierellä hartiat alas painettuina, huonovointisen näköisenä ja totaallisen masentuneena.

Menin hänen luokseen ja tarjosin tukea, halausta, mutta...

... Susa torjui sen. " Anna anteeksi Melina" hän sanoi hiljaa ja nosti päätään inhon vallitessa. Hän näki minussa jotain muuta, kuin mitä olen.

" EN KESTÄ!" hän huudahti ja puhkesi heti itkuun.

Katselin hiljaa, tietämättä mitä tehdä, miten estää toisen tuska ja suojella häntä maailmalta. Ei mitenkään, kävi mielessäni.

Yritin kuitenkin piristää Susaa, ja sainkin häntä hieman herätettyä tuosta transsista.

Tunnin kuluttua Susa oli PALJON pirteämpi, ja vaikka itkua olikin ollut varsin runsaasti, uskoisin että paha on nyt poissa.

 

SUSA

Katsoin taas televisiota, ja taas yksin. Aamu sarasti jo, ja valkoinen lumi peitti maata valkaisten koko televisiohuoneen. Oli jotenkin tyhjä olo.

 

EMMA

Oli jotenkin outo olo. Jotenkin hämmentynyt, eikä se ollut tavallista minulle.

Susa ja Melina juttelivat oikein innoissaan kaikesta mahdollisesta ja minä pysyttelin hiljaa.

Susa oli yllättävän pirteä, ottaen huomioon hänen KAAMEAN tilanteensa ja petollisen poikaystävän..

" No niin! Lähdetäänpäs hakemaan loppukokeen tuloksia.." Susa naurahti. Hän ainakin saisi hylätyn, koska ei ollut edes koko kokeessa...

Minä, Susa, Africa ja Melanie saimme kaikki hylätyt. African vieressä oli vielä Danielin paperi...

*huokaus* 

" Olisin halunnut että teille olisi siunaantunut parempia numeroita, mutta koska ilmiselvästi olette opiskelleet ahkerasti..."

"... ja haluan itse lomalle, HÄIPYKÄÄ!" Neiti Jones kiljaisi ja vinkkasi silmää.

Taksi odotti jo meitä pihalla, valmiina kuljettamaan meidät Susan loma-asuntoon kolmijärven kylään.

Susa sai kunnian lähteä ensimmäisenä.

 

KOLMIJÄRVEN PIKKUKYLÄ

Täällä oli vasta alkusyksy parhaimmillaan, suhteellisen lämmintä ja aurinko paistoi.

Tästä siis aloitimme. Susan "vaatimaton" loma-asunto oli SUURI mökki vuoriston reunalla.


Alakerta

Ja yläkerta

Mökkeily on aina ollut sydäntäni lähellä, niinpä hymyssä suin riensin mökkiä tutkimaan.

Yläkerrassa oli 3 sänkyä, ja yhteistuumin päätimme antaa huoneen minulle, Susalle ja Melinalle. Pojat nukkuisivat alakerrassa ja Africa takan takana olevassa huoneessa yksikseen. " Sopii minulle mainiosti" hän tuhahti ja heitti tavaransa sängylleen.

Heti alkuun vaihdoin kevyempää vaatetta ylleni. Myös käytännöllisyys oli kova sana.

Africakin vastoin tapojaan oli joutunut sitomaan hiuksensa lenkillä pois kasvoilta ja vähentämään meikkiä noin puolella.

Susa vaihtoi monimutkaisen kampauksensa kahteen saparoon, jotka sopivat hänelle LOISTAVASTI.

Äkkiä peilin edessä alkoi olla ruuhkaa..

Ajattelin luovani parempaa suhdetta Africaan, yksinäiseen suteen tiiviissä porukassamme.

Mutta Peter aivan mökin rajan tuntumassa leikki pikkulasten vesileikkejä...

" Kuulkaas, minulla on aivan hirmuinen nälkä" Melina kiljaisi. " MENNÄÄN PANNARIKULMAAN!" hän jatkoi ja sai koko porukan väännettyä matkaan.

 

---------------

 

Tässäpä teille osanen, jota ilmeisesti olette odottaneet. Elikkäs osia ilmestyy vielä tästä loma-ajasta kertova osa, sitten yksi lyhyt (esi)osa ja sitten yksi PIITKÄ ja viimeinen osa. Eli tahti on tämä, ja näistä kaksi ensimmäistä ON jo kuvattu. 

Maya kiittää ja kumartaa ja kyselee että olisiko Simstvsarjalle (siis ihan täällä netissä), eli tälle Hääkuumetta - Wedding Trip- sarjalle lukijoita? Eli siis kolme perhettä, joista jokaisesta ilmestyy 3-4 osaa, eli häät, häämatka x2 ja Miten heille kävi?-osanen. Ja tyylisuuntia ja häämatkakohteita sekä perhettä on siis MONENLAISTA ehkä jokaisen makuun. Kiinnostaisiko?

Ps. Idantarinan kirjoittaja toimii kuvaajana ja Maya kirjoittaa. :)

 

Kerrohan siis että kiinnostaisiko lukea tällaista. Ja kommentoi tietysti osaa ja lähestyvää loppua! Ja Mayereitakin voisit käydä kurkkimassa, sinne kun kommentteja tulee nykyisin niin vähän... :(

 

- Maya

 

 

Haa! Osa 3 ON TÄÄLLÄ! Päästän teidät kommentoimaan ja lukemaan :o)

Taksin tööttäys kaikui talon seinissä ja järvenrannan autiolla osalla kutsuvana ja kaihoisana. Tajusin, että joutuisin palaamaan entiseen -jatkamaan elämää, joka ei ollut minulle mieluista. Täällä sain kokea olevani JOLLEKIN tärkeä, mutta tuolla... Joutuisin olemaan taas yksin.

 

 

 

School Meridite, luki portin kyljessä. Olimme taas "kotona", kaikki paikassa, jossa emme tahtoneet olla.

Tunsin oloni jotenkin ahdistuneeksi katsellessani ruohikkomaisemaa takanani. Ahdistavaa oli myös rusketus, joka noista kahdesta päivästä jäi muistoksi. Hengitys ei kulkenut kunnolla ja silmissä pyöri.

Viimeinenkin muistutus lomasta haihtuvan rusketuksen lisäksi oli poistumassa. " Heippa!" sanoin iloisesti ja vilkutin Susan äidille. Ehkä voisimme käydä siellä toistekin??

Susa aloitteli kouluaan ihan toisella tavalla, ei suinkaan hyvästelemällä äitinsä vaan maalaamalla ja ottamalla vastaan sen tosiasian, että täällä oltaisiin taas yksi vuosi ja sitten olisi seuraavan loman vuoro - joskin suunnittelimme sitä jo täyttä häkää!

 

NEITI JONES

Huokaisin ja hiljennyin taas. Oppituntivalmistelut olivat vielä vaiheessa, olinhan jo oman vuosilomani viettänyt ja Paul aloittaisi sen pian.

Avasin kädessäni olevan kirjan hiljaa ja käänsin katseeni riveille. Lukuloma lähestyisi...

 

SUSA

" Moooiiii <33" mä sanoin siirappisesti. Nam, kerrankin joku joka välittää. 

" EI, ei nyt!" vastasin topakasti. Eihän se tänne voi tulla, on liikaa porukkaa ja iha liia paljo uteliait silmii. Se teltta takapihal... Njaa..

 

EMMA

Keltainen paikallisbussi saapui koulun edessä olevalle pysäkille ja sylki sisuksistaan...

... Peterin....

... hyväntuulisen Danielin...

... jonkun kauniin vaaleahiuksisen tytön, joka sai Melinan kiristelemään hampaitaan...

... sekä hymyilevän African. 

" EI EI EI! Taasko pitää olla täällä, en kestä, pääni halkeaa" Daniel vaahtosi. Peter naurahti ja tokaisi: " kannattaa aloittaa jo ensimmäisellä minuutilla ovensuussa... "

( Katsokaa, miten kaunis! EHDOTTOMASTI suosikkisimini tässä tarinassa... <3)

Melina kiristeli hampaitaan ja tunsi vihan kuohahtavan sisällään katsellessaan televisiohuoneeseen.

( Huoh, katsokaa sohvalle. Söpö? Miksi kaikki söpöt tulee TÄLLE tontille eikä Mayereille?? :D)

Peter halaili siellä tyttöä, jonka oli tuonut bussista mukanaan. 

Melina ei päättänyt moisesta olla moksiskaan vaan kävi kiinnittämässä uuden taulunsa sängyn yläpuolelle. 

" Emma? Miten lomasi sujui?" Daniel kysyi minulta ja iski silmää. Punastuin ja änkytin nopeasti vastauksen..

" Ääh, en KESTÄ näitä nyrkkeilyotteluita... VOI EI, SE OSUI!" Daniel parkaisi. Nauroin hiljaa nurkassa, johon olin mennyt peittämään punasteluani.

" Juu, oli siellä Lontoossa ihan kivaa" Melina höpisi. Hänen päätavoitteenaan taisi kuitenkin olla Peterin ristikuulustelu...

" Peter?" Melina aloitti..

... " KUKA SE TYTTÖ OLI?" hän karjaisi ja punastui. " Ai Cindy? Hän on minun SISKONI"  Peter vastasi ja naurahti heti perään. " Siskoni, ymmärräthän?" Noilla kahdella taitaa olla jotain silmäpeliä... 

Tämän keskustelun panin merkille istuessani sohvalla ja katsellessani Danielin kanssa Fairylandia.

Daniel kuitenkin sammutti television....

... ja kääntyi minua kohti, katsoi silmillään ja sanoi: " Niin miten se loma meni?" Olin onneni kukkuloilla, mutta valitettavasti sen huomasi joku muukin...

... " Mitä ihmettä?" Peter kuiskasi Melinalle, joka huikkasi Susan paikalle...

... joka sisään astuessaan naurahti ja tokaisi: " Täällä sitä vaan kuherrellaan kun toiset yrittää opiskella. Kuules Emma, sä just veit mun miekkosen" ja iski silmää heti perään.

(Kaunis<3) Melina taas kääntyi vain katsomaan ja hymyili säteilevää hymyään. Olisipa onni aina tällaista, ajattelin mutta..

" MISS JONES TULOSSA OVELLA" Susa sanoi niin etteivät edes hänen huulensa liikkuneet.

Niinpä Daniel ja minä jatkoimme juttua hieman kauempana toisistamme.

" Ööh, Emma. Tuota. Sinähän tiedät koulun säännöt, ja vaikka pidänkin sinusta... Niin ei tästä tulisi mitään" Daniel sanoi hiljaa ja nyökkäsin. " Ei niin" sanoin ihan yhtä hiljaa ja kyyneleet silmissä. " Ehkä vuosilomalla?" Daniel kuiskasi vielä ja siirtyi sitten kauemmas.

Aurinko oli juuri laskemassa, kun siirryimme illalliselle. Juttua riitti...

... samoin kuin Melinan kysymyksiä iltapäivän kuhertelustamme.

Kun olin lähtenyt, Melina kuulemma jatkoi vielä juttua. " Nytkö te seurustelette?" hän oli sanonut. 

" Haluaisin kovasti, mutta... Koulun säännöt eivät anna myöten. Vuosilomalla, meillähän oli suunnitelmissa vuokrata viikoksi se mökki jostain ulkomailta? Silloin voisimme yrittää" " Minä ymmärrän" Melina oli sanonut. 

" Susa, odota minua!" Melina huusi.

" Sry, en voii. On tärkeä puhelu " Susa sanoi ja iski silmää Melinalle. Miksiköhän?

 

MELINA

Matkalla huoneeseemme törmäsin Peteriin. Aloin jutella hänen kanssaan..

... ja sain kovasti kehuja uudesta tyylistäni...

... " Ai olen söpö? Voi miten kivaa..." sanoin hiljaa.

" Jos vaikka nyt" Peter sanoi ja suuteli minua.

" Seurustellaanko" Peter kysyi hiljaa. En saanut onneltani sanaa suustani, joten nyökkäsin vain.

" PETER JA MELINA, HETI PAIKALLA TÄNNE!" Neiti Jones kiljui kovaan ääneen. Ajattelimme molemmat samaa, voi ei, jäimme kiinni!

" Mennään. Mutta hän ei saa erottaa meitä!"

" Peter?" sanoin hiljaa ja värisyttävällä äänellä.

" Kröhöm. Jospa kuuntelisitte" Nina sanoi juuri kun Peter oli aloittamassa.

" Niin?"

" Mitäs tämän teidän ongelmanne kanssa tehdään? Tunnette säännöt."

" Et voi kieltää meitä seurustelemasta!" kiljaisin niin kovaa kuin kurkusta lähti.

" Olet oikeassa" Jones sanoi sellaisella äänellä, että KUVITTELIN, ihan tosissani kuvittelin että hän antaisi armoa..

... " MUTTA EROTAN TEIDÄT JOS HUOMAAN TÄLLAISTA TOISTE!" Jones karjui.

" Pah" tuhahdin ja kiroilin pitkän liudan sanoja, joita en edes uskonut tietäväni.

 

SUSA

Mä kävelin ovesta ulos varhaisena aamuna. Kello oli lähemmäs neljä, eikä muita enää ollut hereillä.

Siinä Mark oli. Seisoi edessäni ja osoitti välittävänsä, suukotti otsaa ja halasi.

Eikä välittänyt, että minulla oli vain alusvaatteet.

Miksi oliskaan välittäny? What ever, he is my honey...

 

EMMA

Istuin pöydässä African kanssa. Jostain syystä Susa nukkui ja Melina oli erittäin ärtynyt...

Aamun ensimmäinen tuntikin alkoi hyvin. Saimme jutustella sen aikaa, kun Neiti Jones mietti mitä sanoisi.

" No niin lapsoset."

" Kuten tiedätte, teillä on lukuloma"

" Se kestää kaksi päivää, ja sen jälkeen on loppukoe" 

" Lomalla saatte tehdä mitä haluatte, mutta koe vaikuttaa arvosanaanne. Lukekaa siis huolella!"

" Mutta ne jotka eivät pääse koetta läpi, kirjoittavat 20 sivun esseen kalojen elämästä" Jones sanoi ja oli keksivinään UPEAN aiheen...

" Mutta nyt aloitatte kirjoittamaan muistiinpanoja tästä lukulomasta!"

Melina kirjoitteli onnellisena ja autuaana. Mitä ihmettä hänelle oli sattunut???

Kun luokka tyhjen, Neiti Jones taputteli tyytyväisenä mahaansa. " Minä selvisin" hän ajatteli.

Melina roiski kuralammikossa hassutellen ja hauskaa pitäen.

Mutta leikin katkaisi salama, joka sytytti puun tuleen.

" MELINA ON ULKONA JA SIELLÄ PALAA!" Susa kiljui

" Oho, ei pala enää" hän jatkoi ja hävisi sitten huoneeseemme.

Ruokailu sujui niinkuin ennenkin. Mutta Peter selitti minulle asian, joka selitti Melinan iloisuutta. " Me olemme nyt pari" hän sanoi hiljaa.

Tiedosta yllättyneenä menin kylpemään. Ajatukset vaelsivat sekalaisina. Olisiko meilläkin mahdollisuus?

------

" Heippa lapset! Olen täällä lomalla, toivottavasti teillä oli omalla lomalla hauskaa! 

- Paul"

 

----

Minä ja Melina olimme jo nukkumassa, mutta Susa...

Hän vietti aikaa miehisen puoliskonsa kanssa.

kuuden aikaan hänkin oli nukkumassa...

Mutta aamupalalla häntä ei näkynyt.

Yhdeksältä herätyskello herätti Susan. Melina sanoi juttelevansa hänen kanssaan, joten minä menin ulos..

Katsokaa mikä hottis tuli Susan ruman poikaystävän mukana?? TAHTOO TÄN legacyyn! :)

" Melina.."

" Huoh! Kai meilläkin voisi olla mahdollisuus?" Kysyin Danielilta. Tämä pyöritteli vaan päätään ja sai minut raivohulluuden partaalle.

" Eikai nyt noin- siis mitä ihmettä- apua.. " Daniel änkytti katsellessaan Melinaa ja Peteriä. *huokaus* Lähdin kävelemään huoneesta pois.

Ovella oli ulosottomies. APUA! Jotkut koulukirjalaskut oli maksamatta, joten hän vei erään taulun aulastamme.

Hottis katseli Africaa "sillä silmällä", mutta Africa ilmoitti olevansa varattu.. Outoa? ( MITEN mä saan ton mun legacyyn, HOT HOT HOT :D)

Menin juttelemaan Danielin kanssa. Jospa sittenkin... Vastaus oli kuitenkin yhä sama, EI. Harmi..

 

SUSA

" Uuh" pääsi suustani kun pahoinvointi vavisutti vartaloani. Kuuma suihku oli saanut sen aikaan. Oksennus tunki kurkkuuni ja poltti suutani..

Tämän jälkeen menin lepäämään. Väsytti. Rakkaani oli jossain tuolla taivaalla. I will always love him.

 

EMMA

Juttelin Danielin kanssa samalla kun katsoin elokuvaa. Samalla hän kertoi suunnitelmasta seuraavaa vuosilomaa varten. " Voisimme vuokrata mökin jostain ulkomailta? Eikö olisikin hauskaa?" Nyökkäsin hiljaa ja aloin väkisinkin hymyillä. Viikko Danielin kanssa? " Niin ja tietysti kaikki muutkin tulisivat mukaan." Se siitä romantiikasta.

Africa halusi maalata Danielin lukemisensa lomassa, joten keskustelumme päättyi lyhyeen.

Susa nukkui edelleen, ja hottis tuli vain syömään ja ilmoitti sitten lähtevänsä. Jones oli saanut jostain tietää Melinan ja Peterin muhinoinnista, joten heidän pöytäkeskustelunsa ei ollut mitenkään mukava...

Päätin mennä edes hetkeksi luokkaan opiskelemaan, mutta chattailu houkutti...

.... lopuksi aloin kuitenkin jo kirjoittaa kalojen sielunelmä-esseetä, jonka joutuisin taatusti kirjoittamaan, olinhan lukenut vain kerran tämän päivän aikana.

Samaan aikaan Africa, Daniel ja Peter lukivat kokeeseen. 

SUSA

Kun nousin sängystä ylös, mua alkoi huimata. Huone pyöri ja pyöri ja äkkiä tunsin taas pahoinvoinnin kiertävän vatsassani. Äkkilähtö.

 

MELINA

" Peter..:"

" Minä rakastan sinua" sanoin hiljaa. " Ai lov juu tuu" Peter sanoi ihan yhtä hiljaa ja suuteli. Awws ^^

Tämän jälkeen menin heti taltioimaan kokemustani paperille päiväkirjaani. Siinä sivussa yritin hieman lukea.

Ensimmäinen yö, jonka kaikki nukumme. Susa tosin nukkui jo silloin kun tulimme huoneeseen.

 

NEITI JONES

*huokaus* kysymysten teko on niin rankkaa. Mistä voisin edes kysyä? Minulla oli ankara tuokio menossa, koekysymysten keksiminen ja kaksi päivää aikaa.. 

 

SUSA

Olin yksin aamiaisella, kellohan ei ollut vielä käytännössä mitään ja toiset olivat juhlineet illalla. Ajattelin, että soittaisin rakkaalleni. Ehkä hänen näkemisensä piristäisi?

Huoneeseen astuessani tunsin jotain kummallista.

Kyyneleet tulvahtivat silmiini. " Ei, ei taas!" Itkin ja karjuin. Ei voi olla totta, ei taas!

Olin raskaana.

 

---------------------

Tässäpä osa 3. Osan numero 4. salaisuuksia en liiemmälti paljastele:

Loppukokeen arvosana?
Mitä Susa tekee?

Vuosilomasuunnitelmia

 

TOSI TOSI TOSI TOSI paljon kommenttia, jookos kookos?

- Maya

 

Ps. Minulla on 8.9. synttärit, joten olisi kiva jos muistaisitte minua jotenkin... ; )